Dothunder
Kuvien copyt: Pääkuva Lineart © konikfryzyjski, väritys © VRL-02207
Nimi, kutsumanimi: Dothunder, Drontti
Syntymäaika, ikä: 27.11.2021, 6-vuotias
Rotu, skp: knabstrup, ori
Väri, säkä: ruunikontiikerinkirjava, 159cm
Painotus, taso: yleispainotus, re 110cm, ko HeA, me 90cm
Kasvattaja, omistaja: Pyökkipolku, Dreamland Estate (VRL-15050)
Luonne
Drontti on on mukava, utelias ja seurallinen ori, jolla on tapana höristä sen karsinan edestä kulkeville ihmisille. Drontti ei ole ehkä sieltä viisaimmasta päästä, mutta orin yrittäessä parhaansa se saattaa muuttua vain säheltämiseksi, jolloin voi toisinaan sattua hauskojakin pikku kommelluksia. Jos Drontti olisi ihminen, se olisi ystävällinen ja kömpelö ja ammatiltaan koomikko. Drontti saa kyllä hymyn kenen tahansa kasvoille. Muiden hevosten kanssa Drontti tulee hyvin toimeen, se alistuu helposti ja nopeasti, eikä haasta turhaan riitaa. Ori tuntuu kunnioittavan muita hevosia, vaikka se yleensä on heti ensimmäisenä tekemässä tuttavuutta uusien hevosten kanssa. Jos toinen osapuoli ei ole kiinnostunut, Drontti jättää sen rauhaan. Drontti on siis kuin todellinen herrasmies.
Hoitaessa Drontilla on vaikeuksia pysyä aloillaan, se haluaisi seurata hoitajaansa kaikkialle ja ori myös tutkii ihmisen läpikotaisin turvallaan. Niin uteliaisuuden vuoksi, kuin taskuun unohtuneiden herkkujen varaltakin. On siis suositeltavaa, että Drontti hoidetaan käytävällä molemmin puolin sidottuna. Karsinassa tai ulkona kiinnitettynäkin orin hoitaminen toki onnistuu, mutta vie vain huomattavasti enemmän aikaa. Drontti ei ole kavioiden putsaamisen suurin fani, joten ori yrittää heiluttaa jalkoja ja nojata kaikella painollaan kavioita putsaavaan ihmisparkaan. Jos Dronttia kuitenkin kieltää napakasti eikä luovuta, ori rauhoittuu ja antaa ihmisen putsata kavionsa, tosin korvia luimistellen. Muuten Drontti on mukavan helppohoitoinen, ja jos se on kiinnitetty molemmin puolin eikä ruoka-aika ole kortilla, Drontin hoitaminen on helppoa ja nopeaa puuhaa.
Ratsuna Drontti on hitaasti syttyvämpää sorttia. Se vaatii aluksi melko paljonkin herättelyjä, ennen kuin se syttyy täyteen loistoonsa. Sitten kun ori on saatu herätettyä sen alkutahmeudesta, Drontti on oikein mukava ratsu. Sillä on mukavasti kapasiteettia, vaikka sen askeleet eivät ole kovin näyttäviä. Itse asiassa Drontin askellajeissa voi olla hankalakin istua, erityisesti sen ravissa. Jos ei puhuta askellajien istuttavuudesta, Drontti on ihan mukava ja helppo ratsu. Koulussa ori kaipaa enemmän herättelyjä, mutta taitavan ratsastajan kanssa kaikki tahmeus on tiessään. Esteillä Drontti on nopeammin ja helpommin hereillä. Ori on varma hyppääjä ja se paikkaa hieman sitä, että sen hyppytyyli ei ole kovin kaunis. Drontti kuitenkin hyppää vaikka minkälaisesta kulmasta ja se onkin hyvä esteratsu epävarmemmille hyppääjille. Maastossakin ori on huomattavasti reippaampi, mutta ori ei kuitenkaan lähde käsistä ja sen kanssa on mukava maastoilla. Uidessa Drontti menee vain kiltisti sinne minne ihminen käskee. Drontin kanssa uidessa kannattaa olla varovainen, ettei ori vahingossa huitaise vieressä uivaa ihmistä. Kahlaaminen onkin varmempi vaihtoehto Drontin kanssa.
Sukutaulu
pitkäsukuinen (näet koko sukutaulun VRL:n sivuilta)
isä: Tornadot
ii: Emerens, ie: Whirlwinded Dot
emä: Marina
ei: Melker LH, ee: Angren Princess Tallulah Baltimore xx
Jälkeläiset
Päiväkirja
Liekki tömisteli sisään tallitupaan. Hän oli yltäpäällä lumen peitossa, ulkona kun satoi lunta hyvin paljon. Oli jo ilta, mutta Liekki oli saapunut tallille Viivin pyynnöstä. Pakkasten saavuttua hevoset olivat tavallista energisempiä ja Viivi oli pyytänyt voisiko Liekki käydä vielä Drontin kanssa vähän maneesissa tekemässä jotain pientä. Tietysti Liekki oli suostunut, hän käyttäisi kaikki hetket päästä tallille hyväkseen. Nyt hän oli siis saapunut oleskelutilaan jossa vain Riina istui teekupin äärellä. Liekki kuoriutui ulkovaatteistaan ja istuutui Riinaa vastapäätä.
"Moikka, mitäs sä? Joko kaikki muut on lähteneet?" Liekki tervehti ystäväänsä.
"Joo ne lähti pakoon tota lumisadetta, mutta mä päätin jäähä tänne oottamaan iltatallia niin voin autella Viiviä", Riina selitti hymyillen. "Mitäs varten sä tänne tähän aikaan tulit?"
"Viivi pyys mua liikuttamaan vielä Drontin. Tiedäthän sä hevoset ja pakkanen, ne innostuu siitä aina tavallista enemmän. Kerta säkin olet täällä, etkö säkin haluais tulla jonku kanssa mukaan? Voidaan ettiä Viivi ja kysyä tarviskohan joku muukin vähän ylimääräistä iltatekemistä", Liekki selitti iloisesti. Riina nyökytteli myöntymisen merkiksi ja joi teensä jämät loppuun. Kaksikko, tai lähinnä Liekki, vaihtoivat vaatteensa ratsastusvaatteisiin ja ottivat kypärät mukaansa. Viivin etsimisessä ei mennyt kauan, hän oli päätallin satulahuoneessa järjestelemässä tavaroita.
"Kas hei Liekki ja Riina. Kiitos Liekki kun suostuit tähän näin lyhyellä aikataululla", Viivi tervehti hieman pahoittelevasti kun Liekki marssi noutamaan Drontin satulaa.
"Ei ei haittaa, päinvastoin olin ilonen ku pyysit. Mutta me mietittiin Riinan kanssa voisko seki tulla jonkun kanssa tekemään jotain pientä? Seuraksi ja liikuttamaan jotakuta?" Liekki puhui nostaessaan mainitun orin satulan syliinsä. Viivi hiljeni hetkeksi ja näytti miettivältä.
"Voisit ottaa Remun tai Alin. Tai miksei vaikka Falkokin. Sanoisin muuten Onni, mutta se ressukka sekoaisi lumisateesta jo matkalla maneesiin", Viivi huokaisi muka-surullisena. Liekki ja Riina hihittivät.
"Ehkä mä tulen Falkon kanssa niin ei mee ihan ranttaliksi. Remu varmaan lähtis kiipeämään seiniä pitkin", Riina hymähti ja nouti Falkon varusteet. Tytöt hyvästelivät Viivin ja menivät iloisesti rupatellen varustamaan ratsujaan.
Liekki avasi maneesin oven vihellellen ja käveli Drontin kanssa sisään. Nuori ori seurasi Liekki kiltisti mutta hörisi aina silloin tällöin vähän kaikelle. Riina ja Falko saapuivat perässä, heillä oli ehkä hiukan enemmän ongelmia. Kaikki kuitenkin pääsivät sisälle asti kokonaisina ja niin Liekki ja Riina nousivat ratsujensa selkään. Tavallisesti Dronttia olisi tarvinnut herätellä aluksi, mutta nyt se käveli iloisen reippaasti eteenpäin Liekin alla. Riinan taas piti tehdä paljon pidätteitä ennen kuin sai Falkon kävelemään asiallisesti. Hän kuitenkin onnistui siinä hyvin.
"Mitä sä suunnittelit tehdä?" Riina kysyi kävellessään pääty-ympyrällä. Iso musta ori pärskähti äänekkäästi.
"Ihan vaan jotain pientä käynti- ja ravitreeniä. Jotain ympyröitä ja ehkä vähän laukkaa lopuksi jos hyvin menee eikä olla liian energisiä", Liekki selosti. Riina nyökkäsi ja kokosi Falkon ohjat. Musta ori lähti liidokkaaseen raviin ja jälleen Riinan oli tehtävä paljon puolipidätteitä saadakseen orin vähän tasoittumaan. Liekki ja Drontti pompottivat ravissa eteenpäin ongelmitta. Täplikäs ori oli energisellä päällä, mutta se oli kuitenkin kiltti ja tunsi Liekin. Liekki myös tunsi Drontin, joten kaksikko pelasi hyvin yhdessä.
Riina ei ollut ratsastanut Falkolla kovin usein aikaisemmin, jonka vuoksi hänellä olikin vähän enemmän ongelmia. Kaksikolla sujui kuitenkin ihan hyvin, varsinkin kun Falko alkoi viimein rentotua.
Tytöt ravailivat jonkin aikaa, tekivät ympyröitä ja erinäisiä pikkutehtäviä sekä rupattelivat keskenään. Pian oli vierähtänyt 45 minuuttia ja kaksikko päätti lopettaa.
"Oota mä otan pikku laukkapätkän Drontin kaa vielä", Liekki tuumasi. Riina meni Falkon kanssa vastakkaiseen päätyyn ja katseli, kun Liekki nosti Drontin kanssa ympyrällä laukan. Täplikäs ori laukkasi isoa ja kulmikasta laukkaa, mutta ainakin se liikkui reippaasti. Muutaman laukkakierroksen jälkeen Liekki hidasti ravin kautta käyntiin ja kehui Dronttia valtavasti.
"Sehän meni hyvin", Riina iloitsi ja alkoi itse kävellä loppukäyntejä.
"Milloin uudestaan?" Liekki virnisti.
08.02.2022, pätkä pidemmästä tarinasta, kirjoittanut Cella
Raicy seurasi mua Windin karsinalle, sekin halusi nähdä paljon puhutun The Äitihevosen. Mä seurasin, että Windi söi aamiaisensa (söi se, hyvä merkki matkastressin helpottamisesta) ja me puhuttiin Raicyn kanssa meidän westerntreeneistä ja siitä, miten westernkouluttaminen oli onnistunut ratsastuskoulun arjen keskellä.
"Haluan näyttää jotain", Raicy virkkoi mulle hiljaa. Se lähti johdattamaan mua pidemmälle talliin.
"Kitty kyllä huutaisi, jos tietäisi että tuon sut tänne ilman sitä", Raicy hymyili.
"Ei hätää, mä voin esittää tosi yllättynyttä jos se haluaa näyttää mulle saman uudestaan", mä virnistin. Pohjustuksen takia mä olin varma, että Raicy toisi mut Chocon karsinan eteen. Karsina, jolle me pysähdyttiin näytti kuitenkin ensivilkaisulta tyhjältä. Kun mä katsoin sisään, näin boksin takaosassa heiniään mutustavan ruunikonkirjavan, kapeakoipisen pilkkuvarsan. Sillä oli selvästi vielä eripariset taka- ja etukintut, joten luultavasti se kasvaisi vielä, muuten mä en osannut arvioida sen ikää. Se nosti päätään ja katsoi meitä kirkkain silmin.
"Drontti", Raicy esitteli mulle hymyillen. Mä katsoin miestä ja sitten orivarsaa ja sitten taas miestä, vähän pihalla siitä että miten tämä liittyi muhun.
"Tornadotin varsa", Raicy lopulta auttoi mua. "Se on kyllä myynnissä eikä jää meille, mutta ehdit nähdä sen. Windin pojanpojan."
Mä menin ihan mykäksi. Iloinen Drontti tuli heinää suussaan mun luo ovelle ja mä sain silittää sen pilkukasta päätä.
"Mut mä en ymmärrä, luulin et Choco ruunattiin heti kun se tuli teille?" mä tiesin, etten ollut melkein-eläinlääkäri niin kuin ex-kihlattuni, mutta sen verran ymmärsin hevosen biologiaa, ettei tämä käynyt järkeen.
"Kyllä, mutta otettiin pakasteita talteen. Oli sen verran hyväluontoiset ja hyvät geenit, että haluttiin pitää mahdollisuudet auki", Raicy silitti huomiota vaativaa Dronttia.
Mun teki mieli mennä kertomaan Windille, että jollain herran ihmeellä se ruojake välitti eteenpäin hyväluontoisia geenejä, ja että mä odotin siltä nyt jotain rahoja takaisin kun rouva itse oli ilmeisesti valinnut sivuuttaa sellaiset dna-kierteet kokonaan.